Rallyn myytit: Palkkaamattomuus

Tässä kolmas osa rallyn myyteistä. Edellinen osa löytyy täältä.

Palkkaamattomuudella tarkoitetaan sitä, että koira ei saa, no, palkkaa. Ensisijainen palkka puuttuu täysin palkkaamattomuudessa, eli lelut, namit ja muut koiraa palkkaavat esineet ja ruoat puuttuvat. Toissijainen palkka, eli esimerkiksi sosiaalisen palkan kehut, ovat läsnä, Rallyssa toissijaisesta palkasta tosin puuttuvat koiran koskemiseen liittyvät palkkiot, sillä koiraan ei saa koskea radan aikana, vrt. toko, jossa koiraa saa koskea liikkeiden välissä.

Olen kiertänyt monia koirakouluja, joissa opetetaan rallya ja yhdessäkään ei ole puhuttu palkkaamattomuuden harjoittelusta ennen kun toteaa, että nyt ilmoitan/ilmoitin kisaamaan. Yhdessä paikassa opetettiin palkkaamattomuutta, mutta ei osana treeniä, vaan sitä pyydettäessä tai erikoistapauksissa. Palkkaamattomuus on aika iso osa kisasuoritusta. Yksi kisa saattaa mennä ihan hyvinkin ilman palkkaa, mutta koira oppii nopeasti yhdistämään että kisatilanteessa palkkaa ei heru. Tämä taas laskee koiran motivaatiota tehdä kisoissa ohjaajan kanssa joko ollenkaan tai sillä intensiteetillä, jolla se tekee treeneissä joissa palkka on läsnä.

Kuva Sirpa Saari

Jollei ole paatunut ja voissa paistettu koiraharrastaja, palkkaamattomuuden opettelu ei välttämättä tule luonnostaan tai sitä ei välttämättä ajattele ensimmäisenä. Itse pidän huolestuttavana, että koiraa yritetään ns. huijata radalla luulemaan että ohjaajalla on palkkaa, vaikka sitä ei ole. Koira kyllä huomaa jossain kohtaa, että palkka puuttuu. Muutenkaan palkan perässä imuttaminen kisasuorituksessa ei välttämättä ole juurikaan se ideaalein suoritus. Myönnän että olen joskus itsekin huijannut koiraani. Tosin nyt voin syvällä kokemuksella sanoa, että ei auta.

Palkkaamattomuus myös joskus sivutetaan ajatuksella, että koiraa saa kuitenkin kannustaa ja kehua koko ajan radalla. Kyllä, koiraa saa kannustaa ja kehua. Jollei koiralle ole opetettu sosiaalista palkkaa, joka sivuaa palkkaamattomuutta aika paljonkin, ei siitä ole hyötyä. Kaikki koirat eivät myöskään palkkaannu pelkistä kehuista kylmiltään.

Palkkaamattomuuden opettaminen on reilua koiralle ja sitä tulee harjoitella. Itse treenaan palkatta aina pienempiä ja isompia ketjuja. Palkkaamattomuus on osa treenejä. Joskus tehdään koko treeni palkalla, joskus osa ja joskus tehdään vain yksi pätkä palkatta ja loppuun iso palkka.

Palkkaamattomuuden opettelun etuja:
- koira oppii tekemään palkatta ja toimii ilman palkkaa
- koiran vire ei laske kun se huomaa että palkkaa ei ole
- ohjaaja voi olla suorituksesta varmempi kun palkkaamattomuus on opetettu

Omia koiriani olen opettanut koirasta riippuen eri tavoilla palkkaamattomuuteen.
Stella ja Parsa palkkaantuvat luonnostaan jonkin verran sosiaalisesta palkasta. Niille on opetettu, että jes on sosiaalisen palkan sana. Sanaan jes on ensin yhdistetty palkka heti sanan jälkeen. Vähitellen sanan ja palkan väliä on pidennetty. Kun koira on oppinut sanan tarkoittavan jotain kivaa, on alettu satunnaispalkkaamaan, eli aina ei tulekaan palkkaa, vaan tulee uusi toiminto. Toiminnot on pikkuhiljaa ketjutettu niin että joka välissä ei tulekaan sosiaalisen palkan jälkeen palkkaa. Termiksellä on tehty suurinpiirtein samoin, mutta hieman erilaisella yhdistelyllä ja ketjutuksella, koska se ei palkkaannu yhtään mistään mitä minä teen, vaan ainoastaan ruoasta tai pallosta.

Tämä oli näillä näkymin viimeinen osa rallyn myyteistä. Jos sinulla on ehdotuksia neljänneksi osaksi, kommentoi alle.

Rallyn myytit: Sosiaalinen palkka ja kehäänmeno

Ensimmäinen osa rallyn myyteistä löytyy täältä.

Jatketaan rallyn myyteillä. Osassa kaksi käsitellään sosiaalinen palkka ja kehäänmeno.

Mitä on sosiaalinen palkka? Sosiaalisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka tulee ohjaalta itseltään. Kyseessä ei siis ole nami tai lelu, vaan esimerkiksi sanallinen kehu. Sosiaalinen palkka on osalle koirista sisäänrakennettu asia, eli ne palkkaantuvat sosiaalisesta palkasta todella hyvin. Osalle koirista se tulee opettaa. Rallyssa sosiaalista palkkaa saa käyttää koko ratasuorituksen ajan, eli kehuminen ja kannustus on sallittua. Koiraan ei saa koskea, mutta sanallinen palkkaaminen on sallittua.

Ongelmaksi muodostuu rallyssa osalla ihmisillä sosiaalisen palkan korostaminen, ajoittaminen ja määrä. Todella moni luottaa sosiaaliseen palkkaan paljon. Osa jopa niin paljon, että ei opeta palkkaamattomuutta oikein koiralleen. Rallyssa myös harvemmin olen kuullut puhuttavan sosiaalisesta palkasta muuten kuin että kehu koiraa radalla. Entä jos koira ei palkkaannu siitä?

Termiksen liikkeenväli/kehäänmeno. Kuva Sirpa Saari

Rallyssa harvemmin opetetaan koiralle sosiaalista palkkaa oikein, vaikka se pitäisi opettaa koiralle. Mitä koira tekee jos sanot sille kehun kesken suorituksen? Miten jatkat siitä? Millaisella suorituksella sosiaalisen palkan saa? Milloin sen saa? Sosiaalinen palkka ei voi olla jatkuvaa kehumista radan läpi, vaan toiminnalla pitää olla rakenne. Esimerkiksi helposti sosiaalisesta palkasta jo valmiiksi palkkaantuvan Parsan kanssa on tehty paljon treenejä, joissa on opeteltu sosiaalista palkkaa. Omille koirilleni olen opettanut erilaisia sosiaalisia palkkoja, kuten "jes", joka tarkoittaa että homma on siinä, palkkaa saattaa lentää, olet hieno koira. On myös olemassa keep going -signaalit "hyvin" ja "vauu", jotka tarkoittavat, että teet hienosti, jatka mitä olet tekemässä. En voisi kuvitella että antaisin Parsalle kesken radan kehuna jessiä, koska se varmaan lentäisi sivusuunnassa pari metriä tai pomppaisi minua päin.

Kunnollisella sosiaalisella palkalla saadaan aikaan seuraavia asioita:
- Koira oikeasti palkkaantuu sosiaalisesta palkasta
- Ketjutettu sosiaalinen palkka tuo koiralle turvallisuuden tunteen sillä se tietää mitä tapahtuu seuraavaksi
- Ketjutettu sosiaalinen palkka myös pitää koiran paremmin hallinnassa

Sen sijaan että rallyssa pidettäisiin sosiaalista palkkaa itsestäänselvyytenä, pitäisi se opettaa koiralle. Näin koira palkkaantuu kehuista ja sillä on myös tieto mitä tapahtuu kehun jälkeen, varsinkin jos se on oppinut että palkan jälkeen voi itse itsensä vapauttaa.

Stella lähtökyltillä

Toinen asia, jota käsittelen tänään, on kehäänmeno. Usein kuulen puhuttavan lähtökylttisyndroomasta. Toinen asia, josta puhutaan, on että koira menettää mielenkiintonsa tekemiseen heti kun se on ylittänyt kehänauhan. Silti rallyssa todella harvoin puhutaan kehäänmenosta.

Näin paatuneena tokoilijana kehäänmeno oli ehkä ensimmäinen asia jonka opetin Parsalle perusasennon ja palkkaamisen jälkeen. Se osaa myös liikkeidenvälit samalla tekniikalla. Ei ole ehkä olennaisin asia rallyssa, mutta ainakaan ei kontakti herpaannu kehään mennessä. Termiksen kanssa opettelin kehäänmenoa yli puoli vuotta putkeen.

Miksi kehäänmeno sitten on niin tärkeää? Kehäänmenon ideana on ketjuttaa koiralle toiminto, jonka avulla koiran kontakti ja vire pysyisivät kisasuorituksen alkuun asti hyvinä. Kehäänmeno on usein erilainen eri koirilla, mutta sen opettaminen pelastaa lähtökylttisyndroomalta. Kun koira tietää mitä kehään mennessä tapahtuu, eikä se ole mieletöntä haahuilua, pystyy se keskittymään olennaiseen.

Kehäänmenon opetuksen plussia:
- Koiran kontakti ei rakoile vaan se on heti kuulolla kun aloitatte suorituksen
- Koiran vire ei laske niin helposti
- "Lähtökylttisyndrooma" jää pois
- Virheet ensimmäisiltä kylteiltä vähenevät

Sarjan kolmannessa osassa pohditaan palkattomuutta, jota jo sivuttiin sosiaalisen palkan yhteydessä. Jos sinulla on ehdotuksia sarjan neljänneksi osaksi, niin saa ehdottaa.