sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Rallyn myytit: Palkkaamattomuus

Tässä kolmas osa rallyn myyteistä. Edellinen osa löytyy täältä.

Palkkaamattomuudella tarkoitetaan sitä, että koira ei saa, no, palkkaa. Ensisijainen palkka puuttuu täysin palkkaamattomuudessa, eli lelut, namit ja muut koiraa palkkaavat esineet ja ruoat puuttuvat. Toissijainen palkka, eli esimerkiksi sosiaalisen palkan kehut, ovat läsnä, Rallyssa toissijaisesta palkasta tosin puuttuvat koiran koskemiseen liittyvät palkkiot, sillä koiraan ei saa koskea radan aikana, vrt. toko, jossa koiraa saa koskea liikkeiden välissä.

Olen kiertänyt monia koirakouluja, joissa opetetaan rallya ja yhdessäkään ei ole puhuttu palkkaamattomuuden harjoittelusta ennen kun toteaa, että nyt ilmoitan/ilmoitin kisaamaan. Yhdessä paikassa opetettiin palkkaamattomuutta, mutta ei osana treeniä, vaan sitä pyydettäessä tai erikoistapauksissa. Palkkaamattomuus on aika iso osa kisasuoritusta. Yksi kisa saattaa mennä ihan hyvinkin ilman palkkaa, mutta koira oppii nopeasti yhdistämään että kisatilanteessa palkkaa ei heru. Tämä taas laskee koiran motivaatiota tehdä kisoissa ohjaajan kanssa joko ollenkaan tai sillä intensiteetillä, jolla se tekee treeneissä joissa palkka on läsnä.

Kuva Sirpa Saari

Jollei ole paatunut ja voissa paistettu koiraharrastaja, palkkaamattomuuden opettelu ei välttämättä tule luonnostaan tai sitä ei välttämättä ajattele ensimmäisenä. Itse pidän huolestuttavana, että koiraa yritetään ns. huijata radalla luulemaan että ohjaajalla on palkkaa, vaikka sitä ei ole. Koira kyllä huomaa jossain kohtaa, että palkka puuttuu. Muutenkaan palkan perässä imuttaminen kisasuorituksessa ei välttämättä ole juurikaan se ideaalein suoritus. Myönnän että olen joskus itsekin huijannut koiraani. Tosin nyt voin syvällä kokemuksella sanoa, että ei auta.

Palkkaamattomuus myös joskus sivutetaan ajatuksella, että koiraa saa kuitenkin kannustaa ja kehua koko ajan radalla. Kyllä, koiraa saa kannustaa ja kehua. Jollei koiralle ole opetettu sosiaalista palkkaa, joka sivuaa palkkaamattomuutta aika paljonkin, ei siitä ole hyötyä. Kaikki koirat eivät myöskään palkkaannu pelkistä kehuista kylmiltään.

Palkkaamattomuuden opettaminen on reilua koiralle ja sitä tulee harjoitella. Itse treenaan palkatta aina pienempiä ja isompia ketjuja. Palkkaamattomuus on osa treenejä. Joskus tehdään koko treeni palkalla, joskus osa ja joskus tehdään vain yksi pätkä palkatta ja loppuun iso palkka.


Palkkaamattomuuden opettelun etuja:
- koira oppii tekemään palkatta ja toimii ilman palkkaa
- koiran vire ei laske kun se huomaa että palkkaa ei ole
- ohjaaja voi olla suorituksesta varmempi kun palkkaamattomuus on opetettu

Omia koiriani olen opettanut koirasta riippuen eri tavoilla palkkaamattomuuteen.
Stella ja Parsa palkkaantuvat luonnostaan jonkin verran sosiaalisesta palkasta. Niille on opetettu, että jes on sosiaalisen palkan sana. Sanaan jes on ensin yhdistetty palkka heti sanan jälkeen. Vähitellen sanan ja palkan väliä on pidennetty. Kun koira on oppinut sanan tarkoittavan jotain kivaa, on alettu satunnaispalkkaamaan, eli aina ei tulekaan palkkaa, vaan tulee uusi toiminto. Toiminnot on pikkuhiljaa ketjutettu niin että joka välissä ei tulekaan sosiaalisen palkan jälkeen palkkaa. Termiksellä on tehty suurinpiirtein samoin, mutta hieman erilaisella yhdistelyllä ja ketjutuksella, koska se ei palkkaannu yhtään mistään mitä minä teen, vaan ainoastaan ruoasta tai pallosta.

Tämä oli näillä näkymin viimeinen osa rallyn myyteistä. Jos sinulla on ehdotuksia neljänneksi osaksi, kommentoi alle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti