Rallyn myytit: Palkkaamattomuus

Tässä kolmas osa rallyn myyteistä. Edellinen osa löytyy täältä.

Palkkaamattomuudella tarkoitetaan sitä, että koira ei saa, no, palkkaa. Ensisijainen palkka puuttuu täysin palkkaamattomuudessa, eli lelut, namit ja muut koiraa palkkaavat esineet ja ruoat puuttuvat. Toissijainen palkka, eli esimerkiksi sosiaalisen palkan kehut, ovat läsnä, Rallyssa toissijaisesta palkasta tosin puuttuvat koiran koskemiseen liittyvät palkkiot, sillä koiraan ei saa koskea radan aikana, vrt. toko, jossa koiraa saa koskea liikkeiden välissä.

Olen kiertänyt monia koirakouluja, joissa opetetaan rallya ja yhdessäkään ei ole puhuttu palkkaamattomuuden harjoittelusta ennen kun toteaa, että nyt ilmoitan/ilmoitin kisaamaan. Yhdessä paikassa opetettiin palkkaamattomuutta, mutta ei osana treeniä, vaan sitä pyydettäessä tai erikoistapauksissa. Palkkaamattomuus on aika iso osa kisasuoritusta. Yksi kisa saattaa mennä ihan hyvinkin ilman palkkaa, mutta koira oppii nopeasti yhdistämään että kisatilanteessa palkkaa ei heru. Tämä taas laskee koiran motivaatiota tehdä kisoissa ohjaajan kanssa joko ollenkaan tai sillä intensiteetillä, jolla se tekee treeneissä joissa palkka on läsnä.

Kuva Sirpa Saari

Jollei ole paatunut ja voissa paistettu koiraharrastaja, palkkaamattomuuden opettelu ei välttämättä tule luonnostaan tai sitä ei välttämättä ajattele ensimmäisenä. Itse pidän huolestuttavana, että koiraa yritetään ns. huijata radalla luulemaan että ohjaajalla on palkkaa, vaikka sitä ei ole. Koira kyllä huomaa jossain kohtaa, että palkka puuttuu. Muutenkaan palkan perässä imuttaminen kisasuorituksessa ei välttämättä ole juurikaan se ideaalein suoritus. Myönnän että olen joskus itsekin huijannut koiraani. Tosin nyt voin syvällä kokemuksella sanoa, että ei auta.

Palkkaamattomuus myös joskus sivutetaan ajatuksella, että koiraa saa kuitenkin kannustaa ja kehua koko ajan radalla. Kyllä, koiraa saa kannustaa ja kehua. Jollei koiralle ole opetettu sosiaalista palkkaa, joka sivuaa palkkaamattomuutta aika paljonkin, ei siitä ole hyötyä. Kaikki koirat eivät myöskään palkkaannu pelkistä kehuista kylmiltään.

Palkkaamattomuuden opettaminen on reilua koiralle ja sitä tulee harjoitella. Itse treenaan palkatta aina pienempiä ja isompia ketjuja. Palkkaamattomuus on osa treenejä. Joskus tehdään koko treeni palkalla, joskus osa ja joskus tehdään vain yksi pätkä palkatta ja loppuun iso palkka.

Palkkaamattomuuden opettelun etuja:
- koira oppii tekemään palkatta ja toimii ilman palkkaa
- koiran vire ei laske kun se huomaa että palkkaa ei ole
- ohjaaja voi olla suorituksesta varmempi kun palkkaamattomuus on opetettu

Omia koiriani olen opettanut koirasta riippuen eri tavoilla palkkaamattomuuteen.
Stella ja Parsa palkkaantuvat luonnostaan jonkin verran sosiaalisesta palkasta. Niille on opetettu, että jes on sosiaalisen palkan sana. Sanaan jes on ensin yhdistetty palkka heti sanan jälkeen. Vähitellen sanan ja palkan väliä on pidennetty. Kun koira on oppinut sanan tarkoittavan jotain kivaa, on alettu satunnaispalkkaamaan, eli aina ei tulekaan palkkaa, vaan tulee uusi toiminto. Toiminnot on pikkuhiljaa ketjutettu niin että joka välissä ei tulekaan sosiaalisen palkan jälkeen palkkaa. Termiksellä on tehty suurinpiirtein samoin, mutta hieman erilaisella yhdistelyllä ja ketjutuksella, koska se ei palkkaannu yhtään mistään mitä minä teen, vaan ainoastaan ruoasta tai pallosta.

Tämä oli näillä näkymin viimeinen osa rallyn myyteistä. Jos sinulla on ehdotuksia neljänneksi osaksi, kommentoi alle.

Rallyn myytit: Sosiaalinen palkka ja kehäänmeno

Ensimmäinen osa rallyn myyteistä löytyy täältä.

Jatketaan rallyn myyteillä. Osassa kaksi käsitellään sosiaalinen palkka ja kehäänmeno.

Mitä on sosiaalinen palkka? Sosiaalisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka tulee ohjaalta itseltään. Kyseessä ei siis ole nami tai lelu, vaan esimerkiksi sanallinen kehu. Sosiaalinen palkka on osalle koirista sisäänrakennettu asia, eli ne palkkaantuvat sosiaalisesta palkasta todella hyvin. Osalle koirista se tulee opettaa. Rallyssa sosiaalista palkkaa saa käyttää koko ratasuorituksen ajan, eli kehuminen ja kannustus on sallittua. Koiraan ei saa koskea, mutta sanallinen palkkaaminen on sallittua.

Ongelmaksi muodostuu rallyssa osalla ihmisillä sosiaalisen palkan korostaminen, ajoittaminen ja määrä. Todella moni luottaa sosiaaliseen palkkaan paljon. Osa jopa niin paljon, että ei opeta palkkaamattomuutta oikein koiralleen. Rallyssa myös harvemmin olen kuullut puhuttavan sosiaalisesta palkasta muuten kuin että kehu koiraa radalla. Entä jos koira ei palkkaannu siitä?

Termiksen liikkeenväli/kehäänmeno. Kuva Sirpa Saari

Rallyssa harvemmin opetetaan koiralle sosiaalista palkkaa oikein, vaikka se pitäisi opettaa koiralle. Mitä koira tekee jos sanot sille kehun kesken suorituksen? Miten jatkat siitä? Millaisella suorituksella sosiaalisen palkan saa? Milloin sen saa? Sosiaalinen palkka ei voi olla jatkuvaa kehumista radan läpi, vaan toiminnalla pitää olla rakenne. Esimerkiksi helposti sosiaalisesta palkasta jo valmiiksi palkkaantuvan Parsan kanssa on tehty paljon treenejä, joissa on opeteltu sosiaalista palkkaa. Omille koirilleni olen opettanut erilaisia sosiaalisia palkkoja, kuten "jes", joka tarkoittaa että homma on siinä, palkkaa saattaa lentää, olet hieno koira. On myös olemassa keep going -signaalit "hyvin" ja "vauu", jotka tarkoittavat, että teet hienosti, jatka mitä olet tekemässä. En voisi kuvitella että antaisin Parsalle kesken radan kehuna jessiä, koska se varmaan lentäisi sivusuunnassa pari metriä tai pomppaisi minua päin.

Kunnollisella sosiaalisella palkalla saadaan aikaan seuraavia asioita:
- Koira oikeasti palkkaantuu sosiaalisesta palkasta
- Ketjutettu sosiaalinen palkka tuo koiralle turvallisuuden tunteen sillä se tietää mitä tapahtuu seuraavaksi
- Ketjutettu sosiaalinen palkka myös pitää koiran paremmin hallinnassa

Sen sijaan että rallyssa pidettäisiin sosiaalista palkkaa itsestäänselvyytenä, pitäisi se opettaa koiralle. Näin koira palkkaantuu kehuista ja sillä on myös tieto mitä tapahtuu kehun jälkeen, varsinkin jos se on oppinut että palkan jälkeen voi itse itsensä vapauttaa.

Stella lähtökyltillä

Toinen asia, jota käsittelen tänään, on kehäänmeno. Usein kuulen puhuttavan lähtökylttisyndroomasta. Toinen asia, josta puhutaan, on että koira menettää mielenkiintonsa tekemiseen heti kun se on ylittänyt kehänauhan. Silti rallyssa todella harvoin puhutaan kehäänmenosta.

Näin paatuneena tokoilijana kehäänmeno oli ehkä ensimmäinen asia jonka opetin Parsalle perusasennon ja palkkaamisen jälkeen. Se osaa myös liikkeidenvälit samalla tekniikalla. Ei ole ehkä olennaisin asia rallyssa, mutta ainakaan ei kontakti herpaannu kehään mennessä. Termiksen kanssa opettelin kehäänmenoa yli puoli vuotta putkeen.

Miksi kehäänmeno sitten on niin tärkeää? Kehäänmenon ideana on ketjuttaa koiralle toiminto, jonka avulla koiran kontakti ja vire pysyisivät kisasuorituksen alkuun asti hyvinä. Kehäänmeno on usein erilainen eri koirilla, mutta sen opettaminen pelastaa lähtökylttisyndroomalta. Kun koira tietää mitä kehään mennessä tapahtuu, eikä se ole mieletöntä haahuilua, pystyy se keskittymään olennaiseen.

Kehäänmenon opetuksen plussia:
- Koiran kontakti ei rakoile vaan se on heti kuulolla kun aloitatte suorituksen
- Koiran vire ei laske niin helposti
- "Lähtökylttisyndrooma" jää pois
- Virheet ensimmäisiltä kylteiltä vähenevät

Sarjan kolmannessa osassa pohditaan palkattomuutta, jota jo sivuttiin sosiaalisen palkan yhteydessä. Jos sinulla on ehdotuksia sarjan neljänneksi osaksi, niin saa ehdottaa.

Rallyn myytit: Seuraaminen

Olen harrastanut rallya nyt noin kolmisen vuotta ja tässä ajassa on ehtinyt kaikenlaista jo nähdä. Kisakäyntejäkin kahdella koiralla yhteensä on varmaan jo yli 60 kappaletta (hups, kolmessa vuodessa ehtii aika paljon). Rallykisoissa ja -koulutuksissa pyörineenä sekä rallya kouluttavana kuulee aina kaikenlaisia juttuja erilaisten harrastajien suusta.

Rallya mainostetaan kaikille soveltuvana lajina, jossa tärkeintä on koirakon iloinen yhteistyö. Komppaan sitä, että rallyssa koiran ei tarvitse olla supernopea tai liikkeiltään näyttävä ja todella monenlaisen koiran kanssa on mahdollisuus päästä kisaamaan. Iloinen yhteistyö tulisi mielestäni olla joka lajissa se pääpointti, jopa tokossa, jota tunnutaan nykyään pidettävän tosikkojen pilkunviilaajien lajina. Tokokehässä ei ainakaan saa hymyillä, niih. 

Termis seuraa. Kuva: Sirpa Saari

Rallyssa kisakynnys on tosi matala. Se on mukavaa, sillä koiraharrastusten pariin eksyy samalla ihmisiä, joita ei välttämättä esimerkiksi tosikkojen tokotreeneihin eksy (sanoo ihminen, joka taitaa bilettää enemmän tokotreeneissä kuin rallyssa). Samalla se tuo mielenkiintoisia juttuja lajin pariin. Tällä juttusarjalla - kyllä, teen näitä useamman - haluan antaa oman pohdintani eri osa-alueisiin, joita tunnutaan rallyssa miellettävän asioiksi, joita ei välttämättä tarvitse opettaa laisinkaan tai sinne päin. Huomautan heti, että tämä on oma mielipiteeni, eli jos mielestäsi rallytokon parissa asia on toisin, niin minua saa toki valaista. 

Aloitan seuraamisella. Rallytokossa seuraamisen ei tarvitse olla niin tarkkaa kuin tokossa. Tokossa on määritelty ideaalipaikka ja koiran pitää olla kontaktissa, eikä se saa seilata mihinkään. Jos haluaa katsoa seuruun ideaalisuorituksen, niin ne löytyvät tokon säännöistä. Rallyssa koira saa olla maksimissaan puolen metrin etäisyydellä ohjaajasta (ihan missä suunnassa vaan). Katsekontaktia ei tarvitse olla. Vinoudestakin otetaan pisteitä vasta kun vinous on yli 45 astetta. 

Koska rallyssa ei tarvitse olla täydellistä seuruuta, niin ajoittain aina törmää ihmisiin, jotka kyllä opettavat tosi hienosti kyltit koirilleen, mutta seuraaminen jää taka-alalle. Seuraaminen (ja perusasento!!) on kuitenkin todella iso osa rallya, sillä koirahan seuraa ohjaajaa koko radan. Jos radalla on 12 kylttiä, joiden kaikkien etäisyys on 5 metriä, niin rata on noin 70 metriä pitkä. Jos leikitään että puoli metriä joka kyltistä tehdään tehtävää (joka saattaa olla seuruuta tai perusasentoa vaativa tehtävä muuten), niin seuruuta tulee silti 64 metriä. Tehtäviä suoritetaan yhteensä 6 metriä. Seuruuta siis tehdään aika paljon. Jos opettaa koiralleen 6 metriä 70 metrin radasta, niin mitä käy loppuradalle?

Kontakti on tärkeä asia. Kuva: Sirpa Saari

Mielestäni on epäreilua vaatia koiraa seuraamaan jollei sitä ole siihen opetettu. On epäreilua, että sen pitää tehdä asiaa, jota se ei osaa, suurimman osan radasta. Sama kuin sinut laitettaisiin työtehtävään opastamatta ja kun yrität soutaa työtehtäviesi läpi, sinulla olisi vieressäsi läsnä hermostunut ihminen, joka ainakin vähentää sinun motivaatiotasi tehdä.

Seuruun kriteeri on myös välillä ollut hieman tuntematon juttu rallyharrastajille. Katson maailmaa aika paljon tokoharrastajan lasien läpi ja siksi seuruu rallyssa on ajoittain ollut minulle järkytys (kyllä niitä superhienojakin seuruita on nähty). Osalle riittää, että kunhan se koira tulee siinä vieressä. Ja sitten koiran yhtäkkiä pitäisi istua suorana vieressä. Osa taas imuttaa koiraa aina seuruussa ja yhtäkkiä kisoissa sitä nakkia ei olekaan kädessä, Ei ole ihme, ettei koira toimi siinä kohtaa. Epäreilut kriteerit, eli koiran seuruun vaatimukset, jotka vaihtuvat jatkuvasti, ovat myös koiralle järkyttävän epäoikeudenmukaisia. Jos joku päivä koira saa kulkea puoli metriä takana ja toisena päivänä vaaditaan että se on ohjaajan jalan kohdalla, niin homma ei pelitä.

Rallyyn pitää siis myös kehittää kriteeri seuraamiselle. Sen ei tarvitse olla tokotarkka, koska sitä ei rallyssa mainita (ja mun toisen rallykoiran seuruu muuten ei ole tokotarkka, mutta on silläkin vaatimuksensa). 

Perusasento on osa seuruuta. Kuva: Hinni Tiira

Mitä hyötyä on hyvästä seuraamisesta (muuten kuin että olet oikeudenmukainen koirallesi)?

- Koiran kontakti pysyy sinussa paremmin

- Koira tietää mitä se tekee, eli se on rennompi --> ei välttämättä ala tekemään sijaistoimintoja, kuten   haistelua

- Ohjaajan ei tarvitse kalastella koiraa mistään

- Koska koiralla on hyvä kontakti, on se helpompi saada suorittamaan kylttejä heti käskystä

- Suurin osa radasta on seuruuta, eli olet reilu koirallesi, jos opetat sen seuraamaan kunnolla

Seuraaminen on osa suoritusta!

Seuraavassa osassa käydään läpi sosiaalinen palkka ja kehäänmeno.